Larkon havaintoja

Yksi Internetin perustavaa laatua olevista alustotuuksista on sellainen, että käyttäjät käyttävät nettipalveluja jokseenkin poikkeuksetta eri tavalla kuin palvelun suunnittelija ja tuottaja ovat ajatelleet. Eloon jäävät vain ne palveluntarjoajat, jotka kykenevät mukauttamaan palvelua käyttäjien mukaan. Käyttäjiä ei voi pakottaa mukautumaan suunnittelijoiden alkuperäiseen ideaan; jos sitä yritetään tehdä, niin käyttäjät äänestävät hiirellään ja etsivät palvelunsa muualta.

Tästä seuraa, että menestyvän nettipalvelun suunnittelu alkaa varsinaisesti vasta käynnistämisen jälkeen, kun on nähty, miten sitä käytetään. Esimerkiksi e-bayhin lisättiin mahdollisuus antaa palautetta myyjistä, kun huomattiin, että joukkoon on eksynyt huijareita. Tätä ei oltu etukäteen ajateltu tapahtuvan. Ominaisuus, joka tänään tekee e-baystä sen luotettavan kauppapaikan, jollaisena se tunnetaan, lisättiin palveluun reaktiona odottamattomalle tavalle käyttää e-baytä.

Monet yhteisöjen raha-asioita hoitavat Sampo-pankin asiakkaat ovat viime päivinä havainneet, että eivät pääse kirjautumaan esimerkiksi taloyhtiön, yhdistyksen tai pienen firman tilille. Sampo-pankin mielestä asiakkaat käyttävät palvelua väärällä tavalla. Viestintäjohtaja Hannu Vuola selittää Aamulehdessä:

Uudessa järjestelmässä taloyhtiöiden, yhdistyksen ja pienten yritysten tilejä käyttävien pitää kirjautua verkkopankkiin yhtiönä, ei henkilönä niin kuin ennen.

- Verkkopankkiin kirjautumisen jälkeen kysytään asiointiroolin vaihtoa. Jos näissä tapauksissa valitsee rooliksi henkilön, tileiltä ei pääse maksamaan. Ruudulle tulee kuvatunlainen teksti.

Asiointiroolin muutoksesta kerrotaan verkkopankin sivulla, ja siitä on kerrottu myös asiakkaille lähetetyissä kirjeissä.

- Ilmeisesti meillä on silti ollut ohjeistusongelma, koska tapauksia on nyt tullut ilmi joitakin kymmeniä, Vuola toteaa.

Pankki yrittää siis saada asiakkaita muuttamaan vakiintuneita käyttötottumuksiaan, vaikka klassinen nettiviisaus neuvoisi tekemään päinvastoin: mukauttamaan palvelua asiakkaiden tottumuksiin. Ei ole ihme, jos Danske/Sampon asiakkaat äänestävät hiirellään. Ja tietysti myös lompakollaan.

via Vesa

Ranskalaisen Sociéte Générale -pankin diileri aiheutti työnantajalleen 4,9 miljardin euron tappiot liikuttelemalla rahaa 40-50 miljardin mittakaavassa. “Mahdotonta Suomessa”, sanovat pankit. Rahoitustarkastus ei ole tästä niinkään varma.

Mahdotontahan sen piti olla myös Sociéte Générale’ssa. Eli lienee mahdotonta Suomessakin toistaiseksi eli siihen saakka, kun joku sen tekee.

Huomisesta alkaen ruotsalainen Swedbank avaa ensimmäiset konttorinsa lauantaisin. Ensi alkuun asiakkaita palvellaan lauantaisin klo 11-15 kahdessa konttorissa Tukholmassa sekä yhdessä Göteborgissa ja Malmössä. Swedbankin varatoimitusjohtajan Kjell Hedmanin mukaan pankissa on tiedostettu, että asiakkaat haluavat pankkipalveluja itselleen sopivimpana aikana.

Berlingske Tidende tietää kertoa, että myös Nordealla on aikomuksena aloittaa lauantaipalvelut Ruotsissa todennäköisesti tämän vuoden jälkimmäisen puoliskon aikana. Milloinkahan olisi odotettavissa ilmiön leviämistä Suomeen?

Persaukisena ja pankkikortittomana tulee usein kiroilleeksi, että pankkien omistaman Otto-ketjun automaateista ei saa kaksikymppistä pienempiä seteleitä. Varsinkin loppukuussa on tuskallista, kun tilillä olisi esimerkiksi 19 euroa, mutta rahaa on mentävä jonottamaan pankkikonttoriin. Markka-aikana oli monessakin automaatissa viisikymppisiä, jotka olivat arvoltaan hiukan yli kahdeksan euroa. Esimerkiksi Saksassa pankkiautomaateissa löytyy kaikkia setelikokoja sataseen saakka ja asiakas saa itse valkata, millaista rahaa haluaa.

Pankkien ketjulle on nyt tulossa tervetullutta kilpailua, kuten Hesari kertoo. Harry “Hjallis” Harkimon ja Henrik de la Chapellen omistama Suomen Käteisnosto avaa ensi vuonna kilpailevan Anna-ketjun, jonka masinat sylkevät myös kympin seteleitä. Persaukiset kiittävät!

Kukahan toisi vielä nämäkin tomaattiin?