Larkon havaintoja

Tämän postituksen aiheena on uutisen muoto, ei niinkään sen sisältö. Sisällöstäkin voisin jotain terävämielistä kirjoittaa, mutta tässä tapauksessa muoto suorastaan pakottaa kommentoimaan. Kyseessä on Uudessa Suomessa julkaistu uutinen otsikolla Poliisit tarjoilivat pidätetylle vahingossa hasiskakkua.

Ensimmäisenä huomio kiinnittyy tähän lauseeseen:

Poliisi tarjoili toisessa kotietsinnässä takavarikoitua hasiskakkua epähuomiossa pidätetylle miehelle.

Kuinka ihmeessä poliisi saattaa pidättää miehen epähuomiossa? Ja miksi hasiskakkua ei takavarikoitu jo ensimmäisessä kotietsinnässä? No nämä ovat tietenkin kielilapsuksia, mutta juuri sellaisia ei pitäisi julkaista. Missä on oikoluku? Huolelllisuutta, Uusi Suomi!

En olisi vielä tuon yhden kukkasen takia ryhtynyt suttaamaan elektronipaperia. Heti seuraavassa kappaleessa on kuitenkin toinen:

Takavarikoitu hasiskakku oli ollut säilytyksessä poliisien taukotilan jääkaapissa tutkintaa varten ja paketit olivat poliisin puhemiehen Alwin Donin mukaan menneet yksinkertaisesti sekaisin.

Puhemies? Onko tämä siis poliisiuutinen vai juttu parlamentista? Englanninkielinen ilmaisu “spokesman” tai “spokesperson” on suomeksi käännettynä tavallisesti “tiedottaja” tai “lehdistöedustaja”, mutta ei koskaan “puhemies”.

Minä luulin tähän saakka, että Uutta Suomea tehdään ammattitaidolla. Virheitä toki sattuu kaikille, mutta en olisi uskonut, että näin lyhyeen käännösuutiseen mahtuisi kaksi noin karkeaa vikaa.

Heh, sainpas avattua päivän kunnon vittuilulla, olkoonkin että asiasta.

Tällaisia virheilmotuksia sain, kun yritin lukea uutisia Uudesta Suomesta. Ensimmäisessä tapauksessa puolilta päivin julkaistu uutinen on jo iltakahdeksalta siivottu arkistoon. Toisessa on muuten vaan päätetty liikuttaa juttu muualle.

Bloginkirjoittajan kannalta tällainen menettely on äärimmäisen harmillista. Kun Usarin juttuihin ei voi linkittää, ei niitä voi myöskään käyttää blogipostitusten lähdeaineistona. Hyperlinkit ovat internetin suola. Jokainen sisällöntuottaja, niin suuri kuin pieni, hyötyy siitä, että toiset linkittävät aineistoon.

Uudella Suomella voi olla joku tähän asti tuntematon viisaus mediastrategiansa taustalla. Vanhanaikaisen käsityksen mukaan aloittava nettijulkaisu haluaa pitää lukijansa ja vielä sen lisäksi houkutella uusiakin. Usari näyttää valinneen toisen taktiikan: älkää missään nimessä lukeko! Saa nähdä miten tämä vaikuttaa kannattavuuteen.

Ylittääkseen kansainvälisen median uutiskynnyksen täytyy pienessä maassa tehdä jotain todella merkittävää. Tai sitten jotain aivan seinähullua. Suomalaiset filmintekijät ovat onnistunnet jommassa kummassa; päättäköön kukin itse tykönään kummassa.

Mm. kunnianarvoinen BBC ja Viron TV kertovat elokuvantuottajain lakosta, joka kohdistuu valtionavustusten tasoon:

The 23 producers have said they will not work on any films until the additional funding becomes available.

—

Produtsentide sõnul kannatavad otsuse tõttu enim iseseisvad ja kunstifilmide tootjad, kelle rahade laekumine sõltub suures osas riigist.

Perinteinen työmarkkinaviisaus lähtee siitä, että lakolla aiheutetaan työnantajalle siinä määrin taloudellisia menetyksiä, että tulee halvemmaksi suostua vaatimuksiin. Siinä katsannossa tälle lakolle ei voisi ennustaa juurikaan menestystä, lakko kun pitkittyessään päinvastoin säästää valtion rahaa. Eri asia on sitten, mitä se Suomen imagolle merkitsisi, jos sellainen asia nyt hallitusta kiinnostaa.